Klassismi

Klassismi (1720-1820)

Klassismin ajan musiikissa keskityttiin aikaisempaa enemmän melodioihin. Erilaiset laulavat melodiat, joita säestettiin kevyillä harmonioilla, jäsennettiin omiin jaksoihinsa. Klassismin ajan musiikissa olennaisia ovatkin tällaisten jaksojen väliset kontrastit. 

Klassismin aikana sonaatti, sinfonia ja jousikvartetto hioutuivat sävellysmuotoina huippuunsa. Ooppera kehittyi ja kasvatti suosiotaan. Soittimisto laajeni ja sinfoniaorkesteri orkesterimuotona vakiintui. 

Klassismin ajan kultakaudella Wien oli musiikillisen elämän keskus. Tästä syystä aikakautta kutsutaan usein myös wieniläisklassismiksi. Wienissä asuivat ja vaikuttivat aikakauden kolme suurinta säveltäjää: Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven. (wikipedia, Sakari Hildén)

Wieniläisklassikot

1. Tutustu yhteen suurista wieniläisklassikoista: Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart tai Ludwig van Beethoven. Kirjoita lyhyt esittely valitsemastasi säveltäjästä. Kerro lyhyesti säveltäjän elämästä ja musiikista. Keskity esittelemään säveltäjän musiikillista uraa.

Bonustehtävä: Testaa tietosi Mozartista. Tee testi ja liitä tuloksistasi kuvankaappaus vastauksiisi. 

 Kuuntelutehtäviä

1. Kuuntele Haydnin Sinfoniasta n:o 94 "Yllätys" toinen osa.

• Pohdi, miksi sinfonia on nimeltään "Yllätys". 
• Kuinka monta "yllätystä" osassa on? Kirjaa ylös, missä kohdissa nämä "yllätykset" tulevat. 
• Kirjoita ylös osan rakenne. Keksi kuulemillesi melodioille omat nimet. Jos sama melodia toistuu samanlaisena, kirjoita melodialle antamasi nimi toistamiseen. Jos sama melodia toistuu hieman muunneltuna, lisää antaamaasi nimeen jokin selventävä lisänimi. Esimerkiksi: melodia1, melodia2, melodia1_surullinen, melodia2, melodia3

2. Taikahuilu on yksi Mozartin tunnetuimmista oopperoista. Lue oopperan libretto:

Tamino lähtee pelastamaan Yön kuningattaren tytärtä Paminaa Sarastron vankeudesta apunaan taikahuilu. Häntä seuraa vastentahtoisesti linnustaja Papageno. Tamino vakuuttuu siitä, että Sarastro onkin itse asiassa jalomielisyyden ja viisauden ylipappi, ja hän ja Pamina käyvät läpi kokeet, joiden jälkeen heidät otetaan Sarastron veljeskunnan jäseniksi. Sillä aikaa Papageno on etsinyt kaltaistaan kumppania, Papagenaa, ja löytänytkin tämän. Auringon loiste kukistaa Yön kuningattaren ja tämän seuralaiset, ja ooppera päättyy ylistyshymniin Isikselle ja Osirikselle.

Katso Mozartin oopperasta Taikahuilu 8. kohtaus. Alla näet saman kohtauksen suomennettuna.

8. kohtaus 
(Monostatos hiipii kohti Paminaa, Yön kuningatar tulee väliin salaman ja ukkosen saattelemana.) 
PAMINA (herää) Äiti, äiti! Oma äiti! 
MONOSTATOS (piiloutuu) 
YÖN KUNINGATAR Missä on se nuori mies, jonka lähetin? 
PAMINA Voi äiti, hän luopui maailmasta ja omistautui vihityille! 
YÖN KUNINGATAR Onneton tytär! Nyt sinua ei pelasta kukaan. 
PAMINA Paetaan yhdessä, äiti! Sinä suojaat minua. 
YÖN KUNINGATAR Ei, äitisi ei sinua enää suojaa. Isäsi kuollessa meni mahtinikin hautaan. 
PAMINA Isäni… 
YÖN KUNINGATAR Hän luovutti vapaaehtoisesti seitsenkertaisen auringonkehrän vihityille. Sarastro kantaa sitä nyt rinnallaan. Kuolinvuoteellaan isäsi sanoi: ”Vaimo, kaikki muu on sinun ja tyttäresi, mutta teidän ei pidä tavoitella sellaista, mikä on naiselle käsittämätöntä. Luovuttakaa siis johtoasema viisaille miehille.” Kuulitko! 
PAMINA Rakas äiti, menetänkö minä nyt Taminon? 
YÖN KUNINGATAR Menetät, ellet saa houkuteltua häntä pakoon yön aikana. Ensimmäinen auringonsäde ratkaisee, kuuluuko hän sinulle vai vihityille. 
PAMINA Mutta äiti, eikö hän vihittynäkin voi rakastaa minua niin kuin minä häntä? Olihan isäkin liitossa näiden viisaiden miesten kanssa, ja Sarastro on yhtä hyvä... 
YÖN KUNINGATAR Voitko puolustaa näitä barbaareja! Ja rakastat muka miestä, joka liittyy verivihollisiini! Näetkö tämän veitsen? Se on teroitettu Sarastroa varten. Sinä surmaat hänet ja tuot auringonkehrän minulle! 
PAMINA Mutta rakas äiti…! 

Nro 14, Yön kuningattaren aaria 
YÖN KUNINGATAR Helvetin kosto rinnassani polttaa, niin, epätoivon, kuoleman liekit raivoon kiihottaa! Sen vuoksi saat Sarastron hengen ottaa, et muuten olla tyttäreni saa! Ja ainiaaksi hylkään, pois ainiaaksi heitän, ja ainiaaksi kiellän tämän äidinrakkauden, siis hylkään, pois heitän, ja kiellän tämän äidinrakkauden, jos et, jos et Sarastroa tällä surmaa! Ah, ah, ah, kostonhenget, ah, näin vannon sen! 
(poistuu) (Veitsi jää Paminalle.)


Miten mielestäsi teksti, musiikki ja näyttämösovitus (puvustus, lavastus, valaistus) sopivat yhteen?

3. Kuuntele Mozartin sielunmessusta, Requiem, osat Dies irae ja Lacrimosa.
Mitä mielikuvia musiikki herättää? Kuvastaako musiikki mielestäsi tekstin sanomaa?
Kuvaile, miten osat eroavat toisistaan.

Mozart: Requiem: Dies irae

Dies irae, dies illa,
solvet saeclum in favilla,
teste David cum Sibylla. 

Quantus tremor est futurus, 
quando judex est venturus,
cuncta stricte discussurus.

Vihan päivä kauhistava 
maailman tuhkaks' kuluttava on, 
näin sanoo ennussana.

Jo tulevainen vapisee, 
kun saapuu hän, ken tuomitsee 
ja kaiken tarkkaan punnitsee.

Mozart: Requiem: Lacrimosa

Lacrimosa dies illa, 
qua resurget ex favilla
judicandus homo reus,
Huic ergo parce, Deus.
Pie Jesu Domine,
dona eis requiem.
Amen.

Kyyneleet tuon päivän pahan
nousee alta tuhkakasan
syyllinen kun tuomitaan:

armahda siis, Jumala
Anna, Jeesus vanhurskas
heille rauha levossa. Aamen.

4. "Ludvig van Beethoven sävelsi viidettä sinfoniaansa pitkään, ensimmäiset luonnokset ovat vuodelta 1804 ja teos kantaesitettiin vuonna 1808. Välissä syntyi useita muita teoksia. Sinfonia tunnetaan hyvin lisänimensä "kohtalonsinfonia" ansiosta. Vaikka nimi ei ollutkaan Beethovenin itsensä antama, sen taustalla oli kuuroutuvan säveltäjän näkemä uni. Siinä kuolema koputti kohtalokkaasti hänen ovelleen." (yle.fi) Niin sanottu "kohtalo"-teema on neljästä sävelestä koostuvat ta-ta-ta-taa melodia, joka toistuu osassa monenlaisena versiona. 

Kuuntele alla olevat kuuntelunäytteet Beethovenin 5. sinfonian 1. osasta. Pohdi, miten hyvin David Garrett on mielestäsi onnistunut versioimaan Beethovenin 5. sinfoniaa. 

5. Beethovenin 9. sinfonia on säveltäjän viimeinen sinfonia ja se tunnetaan erityisesti viimeisessä osassa kuultavasta Oodi ilolle -hymnistään. Sinfonia sai jo ilmestyessään valtaisan suosion. Vuonna 1972 Euroopan neuvosto valitsi Oodi ilolle -hymnin hymnikseen ja vuonna 1985 se valittiin EU:n viralliseksi hymniksi. Beethovenin ja Oodi ilolle -runon kirjoittajan, Friedrich Schillerin visioiden mukaisesti hymni kuvastaa ihmiskunnan veljeyttä, vapautta ja rauhaa. 

Oodi ilolle 

Iloitkaamme, riemuitkaamme,
nouse laulu taivaaseen.
Nousta saamme, nousta saamme
henkes pyhän yhteyteen.
Lumovoimas yhteen liittää
minkä aika erottaa,
veljeyttä kaikki kiittää,
kun sun kätes koskettaa.

Suom. Kirsi Kunnas (s. 1924)

Kuuntele Beethovenin 9. sinfonian viimeisen osan hymni "Oodi ilolle". Kerro omia havaintojasi musiikista alla olevia kysymyksiä hyväksi käyttäen. 

Rytmi: Oliko musiikissa selkeä poljento vai oliko rytmi vapaata? Oliko musiikissa toistuvia rytmiaiheita? Millaisia aika-arvoja musiikissa oli (hitaita, nopeita, vaihtelevia)? 

Dynamiikka: Oliko hiljaista, kovaa vai vaihteliko dynamiikka? 

Melodia: Olivatko melodialinjat pelkistettyjä vai koristeellisia? Kuulitko musiikissa toistuvia sävelaiheita (toistettiinko samaa) vai muuntuivatko sävelaiheet? 

Bonustehtävä: Kuuntele Vantaan musiikkiopiston Oodi ilolle! Mitä musiikkityylejä videossa on? Tunnistatko videosta muita sävellyksiä kuin Beethovenin 9. sinfonian?